Vuorovaikutuksen kulmakivet

Osa 3. Konkretia

Kaisa Tuomarla
Siirry sisältöön

Edellisessä blogipostauksessa pohdittiin kuuntelemisen taitoa. Kuunnellessasi (aidosti, sinä-
keskeisesti) toista ihmistä, pyrit ymmärtämään hänen sanomansa ja viestinsä. Kuulemaan viestin
ja sisäistämään sen. Osoitat kuuntelemistasi kysymyksin, ja niin myös pääset käsiksi puhujan
asiasisältöön.

Käsittelin esimerkkejä, miten kuuntelemista voi harjoitella tai miten sitä toteuttaa ruudun takaa.
Yhtenä esimerkkinä puhuin konkretiasta. Konkretia on yksi vuorovaikutustalon kulmakivistä.
Yleistäminen ja abstraktit heitot ovat haitallisia kaikelle vuorovaikutukselle ja viestinnän
onnistumiselle.

 

Esimerkki. Se omallekin lapselle niin usein esitetty klassinen kysymys: “Miten koulussa tänään meni?”  Ja sitten käsi pystyyn: moniko on joskus saanut vastaukseksi tuohon kysymykseen jotain muuta kuin “ihan hyvin”? Kysymys on aivan liian yleistävä, vaikka sinänsä osoittaa mielenkiintoa lapsen koulunkäyntiin ja asioihin. Kysymällä yleisluontoisen kysymyksen petaa jo valmiiksi yleisluontoisen vastauksen. Tuon abstraktin kysymyksen sijaan voi tiedustella täsmällisiä detaljeja: “Mitä teillä oli ruokana? Mikä oli tänään äikän tunnin aiheena?” Tuolloin saa vastaukseksi jo ihan oikeita yksityiskohtia ja tarinoita. 

Sama kuulluksi tekemisen keino pätee aikuisiin. Huomaa, käytän sanontaa kuulluksi tekeminen. Jokainen ihminen vauvasta vaariin haluaa tulla kuulluksi. Meillä kaikilla on valta tehdä toinen ihminen kuulluksi. Konkretia on sanallisen viestinnän työkalu, joka siirtyy sellaisenaan myös ruudun taakse. 

Erityisen tärkeänä konkretia näyttäytyy palautteen antamisessa ja saamisessa. ”Teit hyvää työtä!” Jes, tosi kiva palaute. Kerro kuitenkin tarkemmin, mikä työ ja mikä/mitkä teot/toimet siitä hyvästä työstä tekivät kiitettävän. Ole korjaavassa palautteessa konkreettinen. Mikä meni mönkään ja miksi. Älä aloita kehulla ja siirry mutta-sanalla kritiikkiin: sillä vesität myös positiivisen palautteen. Anna konkreettisista asioista ja teoista kehut ja yhtä konkreettisista ja täsmällisistä seikoista palaute siitä, miten asian voisi tehdä toisin tai miksi, mikä tarkalleen on se tekijä, että korjaavat toimenpiteet ovat paikallaan.

 

Vinkkilista konkretiasta työpaikalle ja etätyöskentelyyn: 

  1. Kun annat palautetta (kumpaa suuntaan vain), niin ole konkreettinen. MIKÄ oli hyvä? Mikä detalji? Mitä muuttaisit? 
  2. Unohda hampurilaispalaute. Unohda “oli hyvä suunnitelma, mutta…” 
  3. Anna hyvä palaute hyvänä, korjausehdotukset täsmällisinä ja rakentavina. 
  4. Älä oleta, äläkä tulkitse. 
  5. Pyydä esimerkkejä.
  6. Miten löytää kysymyksiä, jotka ruokkivat konkretiaa? Aloita joillakin näistä: ”Kuka? Miten? Missä? Koska? Miksi? Mikä? ”